Lapsettomuus.
Sammunut tai sammutettu toivo, sama lopputulos. Vain pimeyttä näkyvissä.
Elämäni tarkoitus, kaiken yhteen sitova , eteenpäinvievä voima ja unelmien täyttymys; mahdollisuus omaan perheeseen lipuu hetki hetkeltä kauemmaksi - ulottumattomiin.
Jäljellä on vielä oljenkorsia, lapsettomuushoitoja, mutta miten ne voivat auttaa, jos on oman uskonsa, kaiken toivon ja taistelutahtonsa menettänyt?
Mitä hyötyä on yrittää, kun viha ja katkeruus ovat huuhdelleet mielen ja jättäneet kaiken kauniin ja hyvän tilalle pelkkää pimeyttä?
Pelkkää toivottomuutta, surua, katkeruutta...
Onko tästä mahdollista enää nousta?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti